Vieritutkimuksia eli pikatestejä tehdään paitsi terveysasemilla ja sairaaloissa, myös ensihoidossa. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (entinen Eksote) on oltu vieritutkimusten suhteen edelläkävijöitä, kertoo Anu Venesoja, LAB-ammattikorkeakoulun ensihoidon yliopettaja.
”Täällä ensihoidolla on jo pitkään ollut vieritestilaitteita käytössä ja niitä tuotu koko ajan lisää käyttöön.”
Venesojalla on pitkä kokemus ensihoidossa toimimisesta, ja hän on hiljattain väitellyt ensihoidon potilasturvallisuuskulttuurista.
Etelä-Karjalan alueella on hänen mukaansa melkein puolessa ambulansseissa käytössä i-STAT-laite. Lisäksi kaikista ambulansseista löytyy CRP-laite ja Hb-mittarit perusmittareiden lisäksi.
Osa vieritutkimuksista, kuten verensokeri ja sydänfilmi, kuuluvat toki potilaiden perustutkimukseen. i-STAT ja sen tuomat mahdollisuudet sen sijaan tuovat työkaluja kotiin jättämisen tai kiireellisyyden arviointiin varsinkin sellaisilla alueilla, joissa on pitkät kuljetusmatkat.
”Niiden avulla voidaan tehdä tarkempaa arvioita siitä, onko ambulanssikyyti perusteltu, onko tarvetta mennä juuri nyt päivystykseen vai voiko potilas odottaa seuraavaan tai sitä seuraavaan päivään ja mennä sitten terveysasemalle.”
Venesoja kertoo tähän liittyvän omakohtaisen käytännön esimerkin 2000-luvun alkupuolelta:
”Olin työharjoittelussa Imatran kaupungin ambulanssissa, jossa oli jo silloin käytössä hemoglobiinimittari, mikä oli poikkeuksellista. Olimme tehtävällä, jossa oli joku vatsa-alueen ongelma ja hyvin kalpea potilas”, Venesoja kuvailee.
”Hb-mittarilla otettiin näyte, joka näytti jotakin 80, mikä kertoi heti, että on syytä lähteä sairaalaan.”
Toisessa esimerkissä Venesoja kertoo aamutyövuoron loppuvaiheesta, jossa oli tehtävänä potilaan yleistilan lasku.
”Olimme yli 100 km päässä keskussairaalalta. Kävimme keskustelun siitä, viitsiikö tässä vaiheessa vielä lähteä ajamaan Lappeenrantaan vai viedäänkö potilas läheiselle terveysasemalle”, Venesoja kertoo.
”Meillä oli i-STAT-laite käsillä ja päädyimme ottamaan sillä testit. Tulikin sellainen havainto, että elektrolyyttiarvot olivat täysin pielessä. Tilanne oli se, että oli lähdettävä keskussairaalaan, jossa potilas saa oikean hoidon.”
Vieritutkimuslaitteiden käytön perusteet käydään läpi ensihoitajien perehdytyksessä tai muissa koulutuksissa. Etelä-Karjalassa on myös otettu käyttöön laiteajokorttimalli, jossa näytöllä osoitetaan, että ensihoitaja osaa käyttää vieritutkimuslaitetta.
Koulutusta saa nykyään hyvin, vaikka joskus vieritutkimuslaitteita on Venesojan mukaan otettu käyttöön hieman nurinkurisesti.
”Ensin on tuotu laite käyttöön ja sitten vasta ruvettu miettimään, että hetkinen vaan, minkälaista koulutusta sen käyttöön tarvitaan.”
Edistyneet laitteet ovat joskus myös aiheuttaneet haittatapahtumia.
”Näytettä on otettu väärään putkeen, joten näytteen analysointi on antanut virheellisiä tuloksia, koska näyteputkessa on ollut jokin tulokseen vaikuttava ainesosa”, Venesoja kuvailee.
Tällaisiin tapauksiin on kiinnitetty paljon huomiota, kun niitä on ilmaantunut, eli virheet on käyty tarkasti läpi ja niistä on pyritty oppimaan.
Virheiden välttämiseksi onkin tärkeää, että henkilökunta paitsi osaa käyttää vieritestilaitteita oikein, myös ymmärtää virhelähteitä ja osaa tulkita tuloksia oikein. Valtakunnallisessa Vieritutkimuspäivässä kuullaan mielenkiintoinen luento ensihoidon näkökulmasta, kun Venesoja tulee puhumaan vieritutkimuksista ensihoitajien työssä.
Valtakunnallinen Vieritutkimuspäivä on vieritutkimuksien laatuun ja niiden käyttötarkoituksiin keskittyvä käytännönläheinen koulutustapahtuma, joka järjestetään 30. marraskuuta 2023 Hilton Helsinki Airport -hotellissa.
Anu Vedesojan kuva: Dimitri Lisitsyn.
Jaa artikkeli
